Unisissa tunnelmissa tänään. Harrastuksetkin jätettiin tänään väliin, taitaa lapsillakin olla maanantaiväsymys.

Onkohan Pikku Kakkonen aikanaan keksitty sitä varten, että äidit saavat torkahtaa...ei tarvita kuin nojatuoli ja torkkupeitto ja unten maat kutsuu ennen kuin Nukkumatti heittää unihiekkaa. Paitsi ettei se Nukkumatti taida enää edes seikkailla. Mutta Pelle Hermanni tänään tuli ainakin, siinä vaiheessa torkkuni nimittäin huomattiin...

Marraskuun loppu häämöttää jo. Pimeys tuntuu niin käsin kosketeltavalta, että on pakko ryhtyä toimiin. Nyt nimittäin kaivoin ne tontut esiin. Ihan kaikki :) Ja kaiken kruunuksi lapsille tonttulakit. Viikon päästä saa jo avata ekat kalenteriluukutkin...niistä kalentereista, jotka ostettiin tänä vuonna syyslomalla. Täytyy myöntää, että odottavien aika on ollut hyvin pitkä. Mutta yhtään luukkua ei ole vielä avattu, mikä on melkoinen saavutus.

Tässä kävi piparitarjoilija tonttulakki päässä. Joku muukin on joulumielellä :)

Pirpanan kanssa leivottiin ensimmäiset piparit. Huomaan, että taikinan syönti on muuttunut viime vuodesta entistäkin näkyvämmäksi...ennen sitä pihistettiin selän takana, mutta nyt voi napata pelliltäkin taikinapipareita parempiin suihin.

Emma sai kahvilan pystyyn leivonnan päätteeksi kadehdittavan nopeasti. Seuraavaan ravintolapäivään on tulossa siis tehokas apulainen.

Hyviä pipareita tuli jäljelle jääneestä taikinasta.

Mutta onko nämä kuitenkin söpömpiä?

Tällä viikolla pistäydyin pääkaupunkireissulla työn ja huvin merkeissä. Pieniä tuomisia löytyi kotiinkin, vaikka kaupungilla kiertely taisi hurahtaa lasten tuliaisten etsiskelyissä. Suosikkipuoti ei pettänyt tälläkään kertaa, sieltä löytyi ballerina-aiheisia leimasimia...

Tämä joulukalenteri on minun ikioma :)

Nyt suunnittelen jo tonttujen ottamista esille, eihän ole yhtään liian aikaista?? ;)

Tänään ollaan oltu isänpäivätunnelmissa jo. Päiväkodilla seikkailivat isät ja lapset lumisissa maisemissa ja vanhempaintoimikunnan äidit kahvittivat pihalla. Pari tuntia pihalla seisseenä sulattelen itseäni nyt kohmeesta. Mutta vallan mukava tunnelma meillä oli! Ja isien kirjo tuli hauskasti esille kahvia ja suklaata tarjoillessa. Standardi-isit pilailivat karkkikuppien äärellä, että "eihän meidän lapset karkista tykkää"...meidän kyllä tykkäsivät ;)

Näihin alkutalvisiin tunnelmiin! (oikeasti lunta on kyllä paljon enemmän)

Avasin jo muuten yhden joululahjan, kynttilälyhty pääsi heti käyttöön.

Lunta, lunta vihdoinkin! Koko päivän tuprutettuaan (räntää kyllä pääasiassa) meillä on kuitenkin maa valkoisena. Päiväkodin piha oli kyllä kiitettävän kurainen vielä illan pimetessä, mutta nyt alkaa jo kello neljän ahdistus unohtua. Rauhallinen tee-hetki sen kunniaksi :) 

Joulukoristuksia en vielä ole kaivanut esille, mutta paljastan pienen murusen ihastuksestani pilkkuihin. Siskoni tyttö aina nauraa pilkkujen runsaudelle (hups, niitä on muuten sukissakin!). 

Innostuinpas :) Valvominen kannatti, tyttö sai balettipaikan ja äiti 6 tunnin yöunet ;) Kovin tarkkaavaisena jaksoin silti kuunnella koulutusluentoja aiheesta Tarkkaavaisuushäiriö...joskus se tarkkaavaisuus on meidän Eemeliltä hukassa, joskus taas ei. Koulutuksen vuoksi iltapäivän kuviot piti suunnitella hieman poikkeavalla tavalla ja Eemeli sai mennä hetkeksi odottamaan päiväkodin pihaan hakua. Päiväkodin portti alkoi kummittelemaan mielessäni kesken luentoa ja näin jo sieluni silmin pienet piltit juoksemassa kuorma-autojen sekaan, kun 7vee olisi sen unohtanut sulkea. Laitoin viestin. Kotimatkalle lähtiessäni soitin vielä varmuudeksi. Soi, soi, ja lopulta sieltä kuuluu: "No??? Äiti mä oon keskellä parkkipaikkaa ja reppu on auki, voidaanko lopettaa tää puhelu?" Joo voidaan...mutta MUISTA SULKEA SE PORTTI. "Mä luin jo nämä samat asiat siitä viestistä!" 

Siellä ne oli keinulaudalla keinumassa kuin sisarukset konsanaan :) (Ja portti oli kiinni.) Kiitokset päiväkodin tädille erikoisjärjestelyistä!

Tällainen on Eemelin maailma....

Emman ja Eemelin talo avaa tänään ovensa :)

Kurkistus Emman huoneeseen...

Haaveena olisi perustaa pieni putiikki, jossa olisi paljon kaunista tavaraa. Toinen haave alkaa tästä. Perhe nukkuu ja odotan vuorokauden vaihtumista, jotta pääsisin ilmoittamaan lapseni satubaletin kevään ryhmään. Emma tosin joskus ilmoitti haluvansa nyrkkeilykouluun. Tanssi on ollut kuitenkin viime päivinä enemmän esillä. Tänään veikan spider-man läppärin säestämänä nähtiin irlantilainen tanssiesitys, mikä ilmeisesti oli kopioitu Annina Balleriinasta.