Muttei sinistä eikä punaista. Vaan täyteläisen, suklaisen, tummaa ruskeaa. Meillä on siis terassin maalaus meneillään. Projekti on odottanut alkamistaan melkein siitä lähtien kun taloon muutettiin, mutta nyt aika oli vihdoin kypsä. Ja mies. Hommaa on ihan kiitettävästi, mutta loppujen lopuksi aikaa taitaa mennä vähemmän kuin kuviteltiin. Terasseja on kaksi ja vielä ulkoportaat päädyssä. Onneksi tykkään maalaamisesta. Hiominenkin oli yllättävän kivaa puuhaa, kun sitä sai tehdä ihan rauhassa perheen katsoessa jalkapalloa. Toiseen erään ehdin mukaan. (hah, ihan kuin muka seuraisin…)
Palatakseni tuohon maaliin, se on todellakin kuin suklaata. Tuli mieleen elokuva Pieni suklaapuoti. Sitähän ei ikinä kannata katsoa ilman Fazerin sinistä leffaherkkuna. Maaliakin tekee melkein mieli maistaa. Onni, että se haisee niin pahalle.
Tänään urakoin koko takaterassin lattian. Ja tässä näkyy vasta puolet. ( Huomenna saattaa olla paikat hellänä.) Emma tuli kehumaan loppusuoralla ahkeruudesta ja sanoi, että olen tienannut jo satasen :)
Piha on tällä hetkellä kuin markkinoilla konsanaan. Tuon penkin voisin kyllä pihalle jättääkin. Nyt kun vaan sadepilvet jättäisivät vielä hetkeksi rauhaan. Tänään taivaalla kiersi mahtavat ukkospilvet, mutta pisaraakaan ei satanut koko päivänä. Kerran jyrähti, mutta siihen se jäi. Poutaa kiitos!
