4.joulukuuta

Myöhästyin jouluvaloissa tänä vuonna pahasti. Yleensä olemme lokakuussa ensimmäisiä joilla pihapuu loistaa. Nyt ulkovaloja viriteltiin vasta 1.adventtina. Sisälle olen laitellut koristuksia kyllä pidemmän aikaa. Tämä kranssi sai uuden ilmeen valaistuna.

Kodinhoitohuoneen pyykkikasakin näyttää muuten paljon söpömmälle kynttelikön valossa ;)

3.joulukuuta

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on? Siltä tuntuu juuri tällä hetkellä, mutta vielä tulee aika rauhoittumiseenkin. Lapsikuoron konsertti lähestyy ja pieni jännitys hiipii hiljalleen. Pukuja, harjoituksia, nuotteja, suunnitelmia…siinä lomassa arjen pyörteitä ja hups, töitäkin.

Osaisinko muumien lailla ottaa vähän rennommin, vaikka kuusi ei olisikaan ihan suoraan sisustuslehdestä? Mihin on piiloutunut Pikku Myy, se ei jää ikinä paitsi kaikesta hauskuudesta...

2.joulukuuta

Lunta on tuiskuttanut niin paljon, että ulkona näyttää ihan joululle jo nyt. Pienin teki viikonloppuna innolla lumitöitä. Tien pätkää lapioidessaan alkoi jo usko loppua kesken. Siinä vaiheessa riensin hätiin, että kyllä aurautot kulkee jossain vaiheessa :)

1.joulukuuta

Tänään aukeaa ensimmäinen luukku. Löysin menneiltä vuosilta ystäviltä ja sukulaisilta saatuja joulukortteja, joita jaan kanssanne. Muitakin jouluisia asioita luukuista voi löytyä.

Viiru ja Pesonen, oikeaa maalaisjoulun tunnelmaa :) 

Askarteluja

Marraskuun pimeys on tuntunut sisuksissa asti. Jouluun on kuitenkin enää muutama viikko, lapset osaisivat varmaan sanoa lonkalta tarkan määrän päiviäkin. Päätin tänä vuonna helpottaa marraskuisia aamuja ja hankin lapsille suklaakalenterit jo tälle kuulle. Täytyy myöntää, että ihan täysin ne eivät ole toimineet. Toki joinain aamuina suklaapalanen on pelastanut pahimmalta kiukunpuuskalta, mutta samaa jännitystä ja silmien revähtämistä auki aamuisin ei ole tapahtunut. Joulukuulla on oma taikansa, ei mahda mitään.

Harjoittelemme lapsikuoron kanssa joulukonserttia varten, joten tuntuu että tänä vuonna jouluun valmistautuminen on alkanut senkin vuoksi etuajassa. Joulun suuri salaisuus on mielessä päivittäin. Tänään myös piparin tuoksu ja joulukortit. Pipareita valmistelin Emman kanssa tuleviin pikkujouluihin. Yhtään piparia ei siis vielä syöty, taikinaa ihan vähän. Joulukortit tulevat myyntiin päiväkodin pikkumyyjäisiin.

Pehmeät paketit odottavat joululahjakaapissa jo, muuten lahjojen hankkiminen on vielä edessä. Tänään kierrettin lasten kanssa lelukauppaa, joten melko tarkasti on mielessä mitä toivomuksia on. Ja jos unohtuu, listat löytyvät jääkaapin ovesta…omakätisesti kirjoitettuna joskus lokakuun puolivälissä ;)

Lahjapaperit ovat käytettyjä, eihän näin söpöjä papereita voi käyttää vain yhtenä vuonna!

 Askartelumateriaaleja.

Muutama kortti valmiina tai ainakin kuivumassa ja odottamassa viimeistä silausta...

Ruskaretki onnistui vihoviimeisellä hetkellä Suomen eteläisimmässä kolkassa. Niin maaliviivoille mentiin että kotimatkalla ihailimme ensilunta. Tässä väriloistoa.

 Talvea oli selvästi ilmassa jo näitä kuvia ottaessa. Otimme Hankoon evästä mukaan, mutta auton kyydissä ne lopulta syötiin maisemia ihaillessa.

Sain joku päivä sitten ihanan idean ruokaohjelmasta. Se ei liittynyt mitenkään ruuan laittoon, yllätys yllätys. Kokkaajalla oli kotonaan lahjalaatikko piirongissa, josta löytyi pieniä lahjoja ystäville. Aina valmiina viemisiä kyläreissulle, synttäreille ja muihin kissanristiäisiin. Varastin idean heti käyttöön ja ikiomassa kaapissani on jo pieni varasto Tammisaaren tuliaisia. Jotain pientä lapsille ja aikuisille. Miten mahtavaa olisikaan pitää lapsien kavereillekin valmiina lahjavarastoa, synttäreitä kun riittää yleensä joka kuukaudelle vuodessa.

Puhumattakaan joululahjoista. Sormet syyhyä jo nyt aloittaa joululahjojen suunnittelu. Aloitin neulomisenkin, tosin huonolla menetyksellä. Voi kai näistä virkatakin jotain...Katsotaan päätyvätkö nämä langat lopulta mummojen kassiin.

Ruskaa siellä, ruskaa täällä

Mihin nämä viikot katoaa? Ollaan syysloman kynnyksellä ihan huomaamatta. Koulujen alettua on ehtinyt olla valokuvauksia, vanhempainiltoja, kirpputoria, flunssaa ja ihan normaalia arkea. Huomasin, että syksyn kuvaaminen on jäänyt vähiin, mutta vielä kai ehtii. Ellei joku syysmyrsky tule ja riepottele ruskaa alas. Kunhan flunssa helpottaa, haaveilen ehtiväni vielä pienelle ruskaretkelle kameran kanssa.

Tämän syksyn juttu on kauraomenapaistos. Siihen on ihastunut koko perhe, nuorimmainenkin ainakin vaniljakastikkeeseen ;) Löysin netistä erittäin helpon ja maistuvan version, jonka jaan teillekin.

Kauraomenapaistos 

8-10 pientä omenaa
1tl kanelia
100g margariinia
1dl fariinisokeria
3dl kaurahiutaleita
1/2 dl venhäjauhoja

200 asteessa 30 min. Ai että, hyvää tulee.

Kirpputoritouhujen lomassa heräsin taas toppavaatekauden lähestymiseen. Tilasin Emmalle Keltaisesta Ketusta oikein värikkään Ticketin takin. Ei ole pelkoa, ettei tyttö löydy päiväkodin pihalta, tämä takki nimittäin näkyy :)

Mannekiini malttoi olla noin 3 sekuntia kuvattavana. Se riitti tähän kuvaan...

Koti siivottuna. Ehdin ennenkuin kukaan lähti sotkemaan toisesta päästä. Tuli takkaan ja sohvalle, tunnelmallista viikonloppua!